Kutsumanimi: Päivi
Rotu: suomenhevonen
Sukupuoli: tamma
Syntynyt/Ikääntyminen/Ikä: 28.04.2008/VARL
Säkäkorkeus: 155cm
Rekisterinumero: VH-
Väri ja Merkit: liinakko
Painotus: kouluratsastus
Koulutustaso: ko: Va B , re: 70cm, me: 70cm
Saavutukset: -
Kasvattaja: Soojendav
Omistaja: Ziur
Asuintalli: Soojendav
Osaavatko eläimet oikeasti lohduttaa ihmistä? Tunnistavatko ne tunteet, surun ja ilon? Uskon, että melko moni eläin kyllä tunnistaa, jos ihminen on hilpeä tai vastaavasti jos mieli on maassa. Mutta melko harva tulee lohduttamaan. Tässä on hevonen joka tekee niin, hevonen joka välittää toisista ja heidän tunteistaan. Hevonen, joka yrittää aina auttaa parhaansa mukaan ja piristää surevaa. Tässä on Päivänpiriste SOO, joka tottelee myös nimeä Päivi.
Tamma on kultainen hoidettava niin käytävällä kuin karsinassakin. Se yrittää tehdä hoitajan työn mahdollisimman helpoksi seisoen vain kiltisti paikoillaan, mutta väistäen kun tarve tulee. Kaviot nousevat ylös yksi toisensa jälkeen heti kun sitä pyydetään. Päivi nauttii kovasta harjauksesta eikä ole arka mahansa suhteen, joten hoitaja saa ihan reilusti harjata tamman joka puolelta. Satula on myös helppo laitettava tälle suokille, sillä Päivi pysyy kuuliaisesti paikoillaan pullistelematta. Suitset ovat sitten hiukan eri juttu, sillä niistä tamma ei tykkää. Se viskaa päänsä ylös ja yrittää pitää sen siellä. Hampaat eivät kuitenkaan pureudu yhteen, joten kuolaimien laitto on helppoa kunhan hoitaja onnistuu pitämään tamman pään alhaalla. Kun suitset sitten ovat päällä, Päivi luo anteeksipyytävän katseen hoitajaan.
Toinen juttu, mistä Päivi ei tykkää, on pesu. Tamma ei tykkää vedestä joka kastelee sen karvat. Temppuilu ei kuitenkaan kuulu Päivin pesukäyttäytymiseen, vaan suokki seisoo urheasti paikoillaan vilkuillen välillä hermostuneesti vettä. Tarkka pesijä voi huomata tamman jalkojen hiukan tärisevän. Pesun jälkeen Päivi on hyvä palkata urheudesta vaikkapa porkkanalla, sillä se rauhoittaa tammaa ja auttaa sitä palautumaan pelottavasta kokoemuksesta nopeampaa.
Ratsastettaessa Päivi on hiukan pelokas, mutta yrittää parhaansa pitääkseen itsensä ruodussa. Nähdessään pusikossa pienen vihreän miehen tamma pysähtyy paikoilleen, katsoo paikkaan ja puhaltaa pari kertaa raskaasti sisään ja ulos. Todetessaan, että ukkeli oli vain kuvitelmaa, tamma jatkaa sievää menoaan. Jos taas siellä pensaissa oikeasti oli jotain, Päivi alkaa hirnumaan varoittaakseen muita paikalla olevia. Yleensä hälytykset ovat kuitenkin vääriä, ja tamman muuten loistavan luonteen ansiosta selkään voivat kiivetä myös aloittelijat. Päivin askeleet ovat melko nopeatempoiset ja hiukan varovaiset. Harjoitusravi on melko pomppivaa, mutta kevennys helppoa myös kokemattomille. Laukka on nopeaa ja varovaista, hiukan töksähtelevää Päivin ainaisen valppauden takia. Tamman suu ja kyljet eivät ole erityisen herkkiä, joten aloittelijoiden potkiminen ja repiminen eivät tätä suokkia hetkauta. Jokaisen ratsastuskerran jälkeen Päivi tönäisee ratsastajaa hiukan turvallaan kuin sanoakseen ”kiitos liikutuksesta”.
Päivin painotus on kouluratsastus. Keskittyessään täysillä tähän lajiin tamma unohtaa kaikki vaanivat pikkumiehet ja niiden tarkkailut. Tällöin askel muuttuu pehmeämmäksi ja laukasta katoaa töksähtely. Tällainen ’rentoutuminen’ onnistuu kuitenkin vain kokeneen ratsastajan kanssa, sellaisen, joka tietää mitä tehdään ja tekee kaiken hyvin. Päivi hakee muotoa aina ratsastajan istuessa oikein. Väistöt ja käännökset, askeltenvaihdokset ja pysähdykset sujuvat mallikkaasti suokin keskittyessä. Päivi menee koulua Va B'n verran.
Esteet sujuvat Päiviltä myös, mutta eräänlainen hohdokkuus niiltä puuttuu aina.Tamma kyllä hyppää hyvin, kompuroimatta ja oikean kokoisilla loikilla, mutta jotain on kateissa. Ihminen, joka tuntee Päivin, voi todeta kadoksissa olevan asian riemuksi. Hevoselta puuttuu se riemu mennä, vapauden tunne kesken hypyn, vauhdin hurma ennen estettä ja onnistumisen aalto pompun jälkeen. Kaikki puuttuu. Päivi suorittaa esteet hyvin, mutta konemaisesti esteen koosta tai ulkonäöstä riippumatta. Syytä esteiden tylsyyteen ei tiedetä, mutta hyppimisen riemua yritetään herätellä tammassa koko ajan. Miksikö? Koska tammalla olisi oikeasti lahjoja.
Maastossa Päivi on hiukan tavallista hermostuneempi mutta kulkee hyvin varman ratsastajan kanssa. Askeleet ovat reippaat ja hiukan töksähtelevät. Käynti- ja ravimaastoretkillä tamma osaa rentoutua noin puolen tunnin vaeltamisen jälkeen, jos mitään erityistä ei ole sattunut siihen mennessä. Tästä eteenpäin loppumatkakin sujuu sitten hienosti. Laukkamaastoissa Päivin hermot kyllä pysyvät kurissa, mutta mieli on silti vilkas. Tämän takia tammalla voi olla muutamia kiitolaukkapätkiä muuten rauhallisen laukan seassa.
Uimaan Päivi ei suostu sitten millään. Kahlaamaan se menee vain ratsastajan tai taluttajan mieliksi, mutta näyttää koko ajan nyrpeää naamaa ja kulkee nostellen jalkojaan korkealle ylös. Muutama hyppy sivulle päin saattaa myös kuulua asiaan.
Jos ratsastaja jostain syystä putoaa Päivin selästä, tamma pysähtyy ja kävelee takaisin paikalle välittömästi. Se katsoo ratsastajaa ilmeellä, joka näyttää kysyvän ”kävikö pahasti? Olen todella pahoillani, anteeksi”. Pienen ratsastajan pudotessa ja purskahtaessa itkuun Päivi laskee rauhallisena päänsä tämän ihmisen syliin ja odottaa itkun loppumista. Jos paikalle ryntää joku aikuinen ’pelastamaan’ lapsensa, Päivi jää katselemaan perään hölmistyneenä ja tuntee raskasta syyllisyyttä koko lopputunnin. Tällöin tamma ei mene erityisen hyvin edes kokeneella ratsastajalla, sillä suokin ajatukset tuntuvat olevan jossain aivan muualla. Ehkäpä ne ovat siellä putoamishetkessä, vaikkei se Päivin vika olisi ollutkaan.
Muille hevosille Päivi on kiltti. Se seuraa varsojen leikkiä sivusta ja näyttää hymyilevän toisten riemulle. Orien tappelua se katselee hiukan kauhistuneena ja saattaa yrittää mennä väliin selvittelemään riitoja. Tamma ei vastaa toisten hevosten leikkiinkutsuun tai riidanhaasteeseen, se ei aloita kilpailuja toisen kiihdytellessä ohi tai häiritse tahallisesti muita näykkimällä tai potkimalla. Päivin voi tarhata kenen kanssa tahansa, eikä se pistä pahakseen seuraa karsinassa (usein tämän paikan täyttää tallikissa Hertta).
Eläinlääkäriä ja kengittäjää tamma kohtelee kuin ketä tahansa muuta: kiltisti ja arvostaen. Vaikka piikit ja muut tutkimukset Päiviä inhottavatkin, se tuntuu ymmärtävän eläinlääkärin kiireet ja työn. Suokki pyrkii parhaansa mukaan helpottamaan näiden kahden ihmisen työnskentelyä ja on oikea enkeli päivinä, jolloin jompikumpi ilmestyy tallille.
Kisojen idean Päivi on jo tajunnut. Se osaa rentoutua ja mennä mallikkaasti koulua, jopa keskittyä siihen paremmin kuin kotona. Esteet tamma kuitenkin suorittaa harmittavalla konemaisella tavallaan vailla riemun hiventäkään.
Hyvin menneen suorituksen jälkeen Päivi suorastaan säteilee, ja piristää surullisenkin ihmisen päivän hevosmaisella hymyllään, joka kirkastaa kenen tahansa sydämen. Kukaan Päivin tuntema ihminen ei jää kylmäksi tamman lämpimän luonteen ansiosta.
Liikutus:
Ma kentällä juoksutusharjoituksia
Ti maneesissa vapaana juoksua
Ke lepoa
To kentällä vapaana
Pe maneesissa juoksutusharjoituksia
La maastoon talutukseen
Su lepopäivä
Lepopäivinä laitumelle tai tarhaan.
Suku
E: Soojendav Clarisse Tatjana
I: Tenhunen
ii: Aksetti evm
iii: Tanhua evm
iie: Miletti evm
iee. Sarika evm
iei: Joeli evm
iee: Minimaksi evm
Kilpailukalenteri
Kisattuja kisoja 0 joista sijoituksia 0.
Tekstit © Ziur
Kuvat © Ziki, kiitos!
Hosted by Kumisaapas.net.